Suomalaisten metsänomistajien käsitykset ilmastonmuutoksen hillintästrategioista metsäsektorilla

Forests play a key role in climate change mitigation. There are different ways in which forests can contribute to both increasing carbon sequestration and reducing emissions. In Finland, forests are largely owned by private forest owners and thus the actions of these forest owners have a great impact on the climate change mitigation potential of forests. Thereby, this study examined the perceptions of Finnish forest owners on the following climate change mitigation strategies in the forest sector: Forest management, More harvest, Less harvest, Wood products, Conservation, Adaptation, and Land use change. Especially, the study focused on “Less intervention” (a combination of three individual strategies), and “Forest management” as strategies and tested how the following hypothesized aspects are associated with the support for these strategies: the prioritized values affecting the choice between climate change mitigation strategies in the forest sector, risk perception of climate change, political orientation, education level, and the size of forest land. The tested hypotheses were derived from the existing literature on theories and empirical findings on the perceptions of citizens and forest owners. The effect of the independent variables on the chosen climate change mitigation strategies was studied through linear regression analysis based on a quantitative survey with 892 responses. Regression models were established separately for both chosen strategies. On average, forest owners supported all climate change mitigation strategies in the forest sector, except Less harvest. Further the results of the linear regression analysis supported all hypotheses to some degree. Perceived risk of climate change emerged as an important measure affecting the support for climate change mitigation strategies in general. Left-right political orientation was found important, where individuals positioned more on the right side of the political spectrum generally supported strategies that have more human intervention in forests. Forest owners’ prioritized values were discovered to significantly affect the support for climate change mitigation strategies in the forest sector, and forest owners who valued biodiversity gave more support towards Less intervention and less support towards Forest management. Forest owners with a smaller property tended to be slightly more supportive towards Less intervention, but in the Forest management model, the effect was not significant. Similarly, the simultaneous effect of education and political orientation was significant in the Less intervention model, indicating that forest owners with a university degree and right-winged political orientation tended to be more supportive towards strategies with more human intervention in forests, compared to forest owners with a university degree and left-winged political orientation. Apart from hypothesized variables, gender was found a significant predictor of support towards strategies, where, on average, women were more likely to support Less intervention, and similarly be more opposing towards Forest management, compared to men. In light of the results, Finnish forest owners tend to be rather conscious about climate change and support on average different climate change mitigation strategies in the forest sector. Nevertheless, private forest owners are a heterogeneous group of people whose preferences vary greatly, and thus policies need to be implemented accordingly.Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä kasvihuonepäästöjen vähennyksen että hiilen sitomisen kannalta. Koska Suomessa metsät ovat suurelta osin yksityishenkilöiden omistuksessa, on heidän toiminnallaan suuri vaikutus metsien ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaaliin. Tämän tutkielman tarkoituksena olikin selvittää suomalaisten yksityismetsänomistajien suhtautumista ilmastonmuutoksen hillinnän strategioihin metsäsektorilla. Tutkielma koostui kahdesta tutkimuskysymyksestä. Ensimmäisen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin metsänomistajat kannattavat seuraavia strategioita: puuston kasvuvauhdin kiihdyttäminen eri metsänhoitotoimien avulla (esim. lannoitus), hakkuiden kasvattaminen, hakkuiden vähentäminen, pitkäikäisten ja vähäpäästöisten puutuotteiden tuotanto, vanhojen metsien suojelu, tuho- ja tautiriskien minimointi sopeuttamalla metsä muuttuvaan ilmastoon sekä maankäytön muutokset. Toisessa tarkasteltiin eri muuttujien suhdetta kahteen metsiin liittyvään strategiaan: strategiaan, jossa ihmisen toiminta metsissä on vähäistä (vanhojen metsien suojelu ja hakkuiden vähentäminen) sekä metsänhoitostrategiaan, jossa puuston kasvuvauhtia kiihdytetään mm. lannoituksen avulla. Hypoteesit koostuivat seuraavista aihealueista: metsänomistajien priorisoimat arvot vaihtoehtoisten hillintästrategioiden valinnassa, riskikäsitys ilmastonmuutoksesta, poliittinen suuntautuminen, koulutus ja metsämaan koko. Hypoteesit muodostettiin olemassa olevan kirjallisuuden perusteella pohjautuen teorioihin ja empiirisiin havaintoihin kansalaisten ja metsänomistajien käsityksistä. Riippumattomien muuttujien vaikutusta strategioiden kannatukseen tarkasteltiin lineaarisen regressioanalyysin avulla luoden eri mallit molemmille tarkasteltaville strategioille. Aineisto perustui kvantitatiivisen kyselyn 892 vastaukseen. Tuloksista selvisi, että keskimääräisesti suomalaiset metsänomistajat kannattivat kaikkia muita strategioita paitsi hakkuiden vähentämistä. Lineaarisen regressioanalyysin perustella kaikki hypoteesit saivat tukea tuloksista. Riskikäsitys ilmastonmuutoksesta nousi tärkeäksi tekijäksi vaikuttaen hillintästrategioiden kannatukseen yleisesti. Poliittinen vasemmisto-oikeisto -muuttuja oli myös merkitsevä tekijä: mitä enemmän oikealla, sitä vahvempi kannatus ihmisen aktiivisemmalle toiminnalle metsissä sekä metsänhoitostrategiaan, jossa puiden kasvuvauhtia tehostetaan. Lisäksi metsänomistajien priorisoimat arvot hillintästrategioiden valinnassa olivat merkitseviä: luonnon monimuotoisuutta tärkeimpänä pitävät metsänomistajat kannattivat todennäköisemmin strategiaa, joissa ihmisen rooli metsissä on vähäinen, sekä olivat enemmän vastaan metsänhoitostrategiaa, jossa puiden kasvuvauhtia tehostetaan. Suuremman metsämaan omistajat kannattivat keskimäärin ihmisen aktiivisempaa toimintaa metsissä kuin pienten metsien omistajat. Korkeakoulutetut, poliittisesti enemmän oikealle identifioidut metsänomistajat kannattivat useammin ihmisen aktiivisempaa toimintaa metsissä kuin korkeakoulutetut, enemmän vasemmalle identifioidut metsänomistajat. Hypoteesimuuttujien lisäksi sukupuoli selitti kannatusta molemmissa malleissa: naiset kannattivat miehiä useammin strategiaa, jossa ihmisen toiminta metsissä on vähäistä ja miehiä vähemmän metsänhoitostrategiaa, jossa puuston kasvuvauhtia kiihdytetään. Suomalaiset metsänomistajat vaikuttavat tulosten perusteella varsin ilmastotietoisilta ja kannattavat yleisesti eri hillintästrategioita. Metsänomistajien piirteet ja mieltymykset vaihtelevat kuitenkin suuresti, mikä on toimintatapoja mietittäessä syytä ottaa huomioon

Risk perception and political leaning explain the preferences of non-industrial private landowners for alternative climate change mitigation strategies in Finnish forests

Understanding landowners' willingness to act on climate change is important for effective climate policy. This study investigates the determinants of Finnish non-industrial private forest owners' preferences for alternative climate change mitigation strategies related to forests and wood use. The study tests hypotheses concerning the role of risk perception and political leaning for the support of seven alternative strategies with varying degree of disruption to the current logic of commercial forestry in Finland, which further aligns with the temporal delay in the impact of climate change mitigation strategies that landowners are willing to accept. Based on 887 survey responses from three regions, the study finds that forest owners generally support all but one of the seven strategies: reduced harvest. Results from ordinal logistic regression models further indicate that along with socio-demographic determinants, higher perceived risk and left-wing leaning with a university degree explain support for more disruptive strategies with more immediate mitigation impact (increased conservation, reduced harvest), while lower perceived risk and right-wing leaning without a university degree tend to associate with support for the less disruptive strategies (intensified management, increased harvest), both of which arguably sideline the urgency of climate action. In the highly politicized matter of harvest levels in Finland, the study also finds that right-wing leaning may negate the effect of higher education, which otherwise predicts greater support for more disruptive strategies. Implications for policy at the climate-forest nexus are derived.Peer reviewe

Citizen beliefs concerning wood as a construction material under extreme weather events

Climate change places great pressure on the construction sector to decrease its greenhouse gas emissions and to create solutions that perform well in changing weather conditions. Our study explores citizen perceptions on wood usage as a building material under expected mitigation and adaptation measures aimed at a changing climate and extreme weather events. The data are founded on an internet-based survey material collected from a consumer panel from Finland and Sweden during May-June 2021, with a total of 2015 responses. By employing exploratory factor analysis, we identified similar belief structures for the two countries, consisting of both positive and negative views on wood construction. In linear regression models for predicting these beliefs, the perceived seriousness of climate change was found to increase positive views on wood construction but was insignificant for negative views. Both in Finland and Sweden, higher familiarity with wooden multistory construction was found to connect with more positive views on the potential of wood in building, e.g., due to carbon storage and material properties. Our findings underline the potential of wood material use as one avenue of climate change adaptation in the built environment. Future research should study how citizens' concerns for extreme weather events affect their future material preferences in their everyday living environments, also beyond the Nordic region.Peer reviewe